tiistai 1. maaliskuuta 2011

Omin päin Genevessä



Matkan viimeiset kaksi päivää olivat ohjelmaltaan vapaamuotoisia ja porukka jakautui selvästi pienempiin ryhmiin. Tässä lyhyt kuvaus erään ryhmä rämän touhuista.

Perjantai-iltana ei suurempia tapahtumia ollut, oleskeltiin hostellilla ja rupateltiin mukavia. Vähän suunniteltiin huomista, etenkin mahdollista Ranskassa retkeä.





Lauantaina herättiin virkeänä jo melkein kukonlaulun aikaan. Aamupalan ja pikaisen nettiselailun jälkeen otimme junan kohti suurelta kuulostavaa ranskalaista kaupunkia matkanjohtaja E. Kauppisen johdolla. Lippuja ei tietenkään voinut ostaa mistään automaatista, joten pääsimme sönkkäämään englantia lippuvirkailija-Louiselle. Suurkaupungin huumassa varasimme liput vielä viimeiseen junaan Geneveen päin. Pitkähkön tunnelin jälkeen avautuva näkymä oli henkeäsalpaava: olimme saapuneet pieneen ranskalaiseen maalaiskylään. Muut olivat kuin maansa myyneitä, mutta matkanjohtaja jaksoi vielä innostaa porukkaa ja jäimme laiturille odottavin tunnelmin. 


Matkanjohtaja tiedustelee


Kun olimme kiertäneet kylän neljään kertaan ympäri, päätimme poiketa paikallisessa Karaliassa. Ruoka oli hyvää ja lupaus halvoista elintarvikkeista oli kieltämättä paikkaansa pitävä.

Kebab Ankara

Syötyämme alkoi satamaan ja tunnelma lannistui. Tämän seurauksena matkanjohtajan kanssa päätimme lähteä maitojunalla Sveitsiin. Lähdimme vielä kuitenkin periksiantamattomina tutkimaan Geneven yöelämää. Monennäköistä kulkijaa tuli tavattua ja hostellille saavuimme iltamyöhään.

Sunnuntaiaamu valkeni ja kävimme jälleen aamupalalla. Check-outin aikaisuus sai aikaan melkoisen kiireen, mutta kaikki pääsivät huoneesta pois ennen pitkää. Ryhmämme onneksi meille oli hoidettu ohjattu sightseeing kierros Genevessä ja iltapäivä kului sutjakkaasti matkanjohtajaa seuratessa. 

Mahtaako olla "Masareti"?

Viimeiset tunnit vietimme autoja katsellessa ja erään parkkihallin katolla löysimme keskuudestamme vieläpä korkeanpaikankammoisen, vaikka se saattoi olla joidenkin mielestä keksittyä. 

Kokoonnuimme koko porukan voimin vielä hakemaan aiemmin varastoon jätetyt matkatavarat hostellilta ja suuntasimme kohti lentokenttää. Lähtöselvityksessä kului hyvä tovi, joten aikainen lentokentälle saapuminen ei ollut pahasta. Lento lähti hieman myöhässä, mutta loppumatka sujui muuten mukavasti. 

Konetta odotellessa


Bussimatka oli hiljainen ja osa nukkui. Bussissa lehtori Härmän pitämän tunteellisen loppupuheen, ja etenkin oikean matkanjohtajan poistumisen jälkeen, haikeat tunnelmat valloittivat sydämemme. Yömyöhään otimme Vammalan lukion pysäkillä matkalaukkumme, kiitimme, ja poistuimme omille teillemme. Kiitoksia kaikille matkalaisille hyvästä seurasta ja onnistuneesta retkestä!

Nikke

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti